Reseptipankki

Arkiset valintasi voivat tukea monimuotoisuutta! Kun haluat valita lautasellesi ruokaa, jonka tuotanto vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, on sinulle tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja. Nappaa tästä helpot tavat muokata omia ruokatottumuksia planetaarisempaan eli maapallon kestokyvyn kannalta parempaan suuntaan.

Vaihda riisi viljaan, nappaa kaali kainaloon

Arkiruuissa lisäkkeenä käytetty riisi kannattaa vaihtaa viljoihin, sillä kotimaisen viljan hiili- ja vesijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin riisin. Nykyään kaupoissa on tarjolla hyvä valikoima helppokäyttöisiä, esikypsytettyjä ateriaviljatuotteita.

Kaali ja juurekset ovat parhaimmillaan syksyllä. Ne ovat peltokasveja, jotka kasvavat kohtuullisilla lannotteiden määrillä, joten niiden hiilijalanjälki on pieni. Niistä voi valmistaa helposti värikkäitä kasvipohjaisia ruokia.

Pavuista proteiinia pikku askelin

Kun palkokasvit kasvavat, ne sitovat juuriensa avulla ilmakehästä typpeä maaperään. Seuraavalle viljelykasville tarvitaan siis vähemmän typpilannoitetta, mikä vähentää viljelyn ilmastovaikutusta. Samalla palkokasvien laaja juuristo tuottaa lisää maatuvaa ainetta kasvualustaan.

Kun haluat korvata lautasellasi lihaa ja kalaa kasviproteiinilla, käytä palkokasveja noin 1 dl päivässä. Kun lisäät määrää palkokasvien määrää pienin askelin, vältät ruuansulatusvaivat. Palkokasvien syöminen nimittäin parantaa ruuansulatuskanavan mikrobikoostumusta. joten totuttelun myötä mikrobit pystyvät hyödyntämään lisääntyvää kuitua ja kasviproteiinia tehokkaasti.

  • Papuja on saatavilla tuoreena, kuivattuna, pakasteena ja säilykkeenä. Kuivatut pavut pitää aina liottaa ja kypsentää huolellisesti pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Linssit ovat miedon makuisia ja ne kypsyvät nopeasti. Ne ovat myös helppokäyttöisiä: niitä ei tarvitse liottaa vaan huuhtelu riittää. Linsseistä voi valmistaa monenlaisia ruokia keitoista pihveihin. Esimerkiksi punaisten linssien kypsymisaika on 10 – 15 minuuttia. Linssit ovat aina tuontitavaraa.

Lihaa ei tarvitse välttää kokonaan

Lihaa voidaan tuottaa sellaisilla alueilla, joilla viljan tai muiden ravintokasvien tuotanto ei onnistu tai on vaikeaa. Tuotantoeläimet voivat laiduntaessaan ylläpitää perinnemaisemia, esimerkiksi ketoja ja niittyjä, joilla viihtyy monia uhanalaisia lajeja, sekä kasveja että hyönteisiä.

Jo pienestä määrästä lihaa tai muita eläinkunnan tuotteita saadaan B12-vitamiinia, jota kasvikunnan tuotteissa ei ole. Lihassa on myös välttämättömiä aminohappoja, jotka täydentävät kasviproteiinien aminohappokoostumusta. Liha on arvokasta myös monien muiden ravintoaineiden lähteenä, mutta suurina määrinä punainen liha kuormittaa sekä terveyttä että ympäristöä.

Skip to content