Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu. Se on sopeutunut ja jalostunut maamme olosuhteisiin ja tarpeisiin. Suomenhevosia on tällä hetkellä noin 20 000 ja varsoja syntyy vuosittain noin tuhat, mikä on minimimäärä rodun elinvoimaisuuden säilymiselle.
Suomenhevosrodun syntyhetkenä pidetään oman kantakirjan perustamista vuonna 1907. Suomalaisen hevosen historia on toki alkanut jo paljon aiemmin, jopa tuhat vuotta sitten. Suomalaisen hevosen kehittymiseen on erityisesti vaikuttanut pohjoiseurooppalainen metsähevonen, mutta perimässä on vaikutteita myös monista eurooppalaisista, venäläisistä ja baltialaisista roduista.
Suomenhevonen käsitteenä syntyi 1800-luvun loppupuolella, osana kansallisromantiikkaa ja kansakunnan itsenäisen identiteetin heräämistä.
suuri merkitys yhteiskunnan eri vaiheissa
Aikoinaan maa- ja metsätalouden töissä tarvittiin kestäviä hevosia. Suomenhevosella on erinomainen vetotekniikka, sillä se vetää painoonsa nähden kaksinkertaisen määrän kuormaa ja päihittää siten suhteellisesti raskaammat kylmäverirodut. Myös nopeus oli arvossa, kun liikuttiin paikasta toiseen hevosvetoisesti.
Lisäksi hevosia kasvatettiin armeijan tarpeisiin. Suomenhevosen panos etenkin talvisodassa oli korvaamaton. Siviilistä otettiin ensin 60 000 hevosta ja sodan kestäessä vielä yli 10 000 lisää, ja jatkosotaankin lähti 45 000 hevosta.
Nykypäivänä käyttö on monipuolista
Nykyään suomenhevonen palvelee monipuolisena käyttöhevosena: ravureina ja ratsuina, sekä jonkin verran myös työhevosina. Lisäksi käyttö matkailu- ja hyvinvointipalveluissa on lisääntymässä. Määrällisesti ravihevosia on eniten.
Suomenhevosta jalostetaan neljälle jalostussuunnalle, jotka ovat juoksija-, ratsu- ja pienhevossuunnat, sekä työ- ja käyttöhevossuunta, ja jokaisen jalostustavoitteet eroavat hiukan toisistaan. Jalostuksessa on painotettu suorituskykyä, luonnetta, liikkeitä, kestävyyttä ja terveyttä.
Suomenhevosen suosiota selittää sen yhteistyöhaluinen, yritteliäs, nöyrä ja rauhallinen luonne. Rakenteeltaan se on sopusuhtainen ja hyväryhtinen.
Tavallisin väri on rautias
Suomenhevonen tavallisin väri on ruskea tai punaruskea rautias ruskein tai vaalein jouhin, mutta myös mustaharjaisia ruunikoita ja mustia esiintyy. Lisäksi tavataan erikoisvärejä, kuten voikko, kimo, päistärikkö tai suomenkirjava. Hevosilla voi olla myös päämerkkejä, kuten tähti, läsi tai piirto, tai valkoisia sukkajalkoja.
Suomenhevosen päivää vietetään 6.9. Päivää on juhlittu vuodesta 2007, jolloin suomenhevonen puhtaana rotuna täytti sata vuotta. Tässä yhteydessä se sai myös kansallishevosen kunniamaininnan.
Teksti: Elina Kiviharju