MONIMUOTOINEN MARRASKUU
Jos tuntuu, että syksyn pimeydessä on vaikeaa valita lautaselle tuoretta ja monimuotoista ruokaa, niin ei hätää: Elonkierron ja Jokioisten Marttojen Monimuotoinen marraskuu -kampanja auttaa! Kuukauden ajan esittelemme verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissamme helppoja tapoja, joilla pystyt valitsemaan lautasellesi sellaista ruokaa, joka tukee luonnon ja ruoantuotannon monimuotoisuuden säilymistä.
Tylsä totuus on, että ruoantuotanto aiheuttaa aina ympäristövaikutuksia. Se vaikuttaa ilmastomuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, makean veden käyttöön, vesistöjen rehevöitymiseen, typpi- ja fosforikiertoon, maankäyttöön ja kemikaalikuormaan.
Yksittäisistä ruoka-aineiden ryhmistä liha- ja maitovalmisteiden vaikutus ympäristöön on suurin. Ympäristökuormituksen ongelma ei kuitenkaan ratkea mustavalkoisilla joko-tai -valinnoilla.
Monimuotoiseen ruoantuotantoon ja ruoan kulutukseen on monta mahdollista näkökulmaa. Esittelemme Monimuotoinen marraskuu -kampanjassa muutamia näkökulmia, joista voi löytää itsellesi mieluisaa pohdittavaa. Julkaisemme reseptisivulla vinkkejä, joiden avulla voit parantaa oman ruokalautasen monimuotoisuutta.
Vinkkejä löydät myös Elonkierron Facebook-sivulta, Instagramista ja LinkedIn-sivulta aihetunnisteella #monimuotoinenmarraskuu.
monimuotoisuus lähtee ruoantuotannosta
Heinäkuussa 2022 Elonkierto ja yhteistyökumppanit järjestivät Porin SuomiAreena-viikolla yhteiskunnallisen keskustelutilaisuuden otsikolla ”Koko Suomi monimuotoisuusdieetille!” Voit katsoa ja kuunnella koko keskustelun edelleen Elonkierron sivuilla tai MTV3:n Katsomo-palvelussa.
Keskustelussa puitiin sekä alkutuottajien että kuluttajien roolia kestävän ruoantuotannon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen yhtälössä.
Muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) totesi keskustelussa, että ”kaikkien kannattaa kiinnittää huomiota lihan määrään. Sitten kun ostaa vähän vähemmän, voi ostaa laatulihaa, luomua läheltä, kotimaista, ja siitä voi maksaa sitten sen hinnan mikä pitääkin maksaa” (ajankohta: 08:15).
S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Nina Elomaa muistutti, että ”ei ole joko-tai -keskustelua vaan sekä-että. Isossa roolissa on se, millä tavalla ruokaa tuotamme, ja siellä on paljon mahdollisuuksia” (ajankohta 9:40).
Luomutuottaja Susanna Valtonen puolestaan kertoi oman tilansa ratkaisuista, jotka toivat pääskyset, tuulihaukat ja muut linnut takaisin alueelle, josta ne olivat hävinneet. ”Otimme nautoja tilalle, jossa ei ole ollut nautoja 40 vuoteen. Laiduntamisella on merkittävä vaikutus ruoantuotannossa, sillä naudoilta saadaan lantaa, jonka avulla ei olla niin riippuvaisia ulkomaisista lannotteista. Lähdimmekin nautojen avulla parantamaan maata, jossa oli pitkään viljelty sokerijuurikasta, ja nyt voimme jo harkita muitakin viljelykasveja” (ajankohta 10:12).
Mikä on planetaarinen ruokavalio?
Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat hyvä ohjenuora myös luonnon monimuotoisuutta ylläpitävän ruoan syömiseen. Monipuolisella ruokavaliolla voidaan saavuttaa hyvä ravitsemus, ja hyvää terveyttä edistävällä ruualla on pääosin varsin maltilliset ympäristövaikutukset, todetaan Duodecim-lehden pääkirjoituksessa vuonna 2021.
Planetaarinen ruokavalio juontaa juurensa vuonna 2019 Lancet-lehdessä esiteltyyn kansainvälisen tutkijaryhmän ehdotukseen. Tutkijoiden mukaan planetaarinen ruokavalio turvaisi riittävän ravinnon maapallon väestölle, ehkäisisi huonon ravitsemuksen aiheuttamaa sairastavuutta ja kuolemia ja samalla edistäisi kestävää kehitystä ja jarruttaisi ilmastonmuutosta.
Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista, tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä ja sisältää kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa ja vain hieman punaista lihaa, lisättyä sokeria ja puhdistettua viljaa.
Se on pitkälti saman sisältöinen kuin kotimaiset ravitsemussuosituksemme, mutta eläinperäisten ruoka-aineiden kuten lihan ja maitovalmisteiden käyttömäärät määritellään tiukemmin.
Lähde: Heli Kuusipalo, Sirpa Sarlio ja Suvi Virtanen. Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2021;137(9):900-2.