Katoava luontosuhde?
Sitran mukaan luontokosketuksen lisääminen toisi merkittäviä hyötyjä muun muassa masennuksen, diabeteksen ja astman hoidossa. Tutkijoiden mukaan näiden hyötyjen taloudellinen merkitys on useiden satojen miljoonien eurojen luokkaa.
Suomalaisilla on sinällään vahvoja luonto-osaamisen perinteitä, mutta onko osaaminen siirtymässä myös lasten ja nuorten sukupolvelle? Yhä enemmän lasten ja nuorten aika menee sähköisten ruutujen äärellä, ja lähimetsän lajit saattavat jäädä huonommalle tuntemukselle kuin luontodokumenttien esittelemät Afrikan trooppiset eläimet. Ulos luontoon hakeudutaan kauniina kesäpäivinä, mutta entäpä marraskuisen hämärän hyssyn päivinä, kun luonto siirtyy talven viettoon ja sen värit hehkuvat erilaisten harmaasävyjen kirjossa?
Suomalainen yhteiskunta on pitkään edennyt kaupungistumisen ja sisätilojen käytön suuntaan. Viihteen ja kaupallisuuden sekä tietotekniikan käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Tämän rinnalle tarvitaan myös vastapainoa, joka tarjoaa oman terveyden ja elinvoiman monipuoliseen vahvistamiseen.
Luontoterveyttä kaiken ikäisille
Luontoterveyden vastaliike on jo käynnistynyt, ja tämä on tapahtunut lasten parissa! Metsäeskareissa ja luontolähtäisissä päiväkodeissa lähdetään ulos säästä piittaamatta. Lasten päivä täytyy aktiivisesta puuhailusta lähiluonnon kiinnostavien juttujen parissa. Muurolan koulu Rovaniemellä on tehnyt niin ikään rohkean päätöksen. Siellä 1-6 luokkien oppilaat viettävät säännöllisesti yhden ulko-opetuksen päivän joka viikko. Kokeilun tuloksena ovat muun muassa erilaiset häiriötilanteet vähentyneet. Opettajatkin voivat paremmin, kun lapsilla on vähemmän omia haasteita ja välien selvittelyjä.
Humppilan kunta tarjoaa ikäihmisille ohjattua liikuntaa, jossa viikon mittaan ollaan sekä sisätiloissa, että ulkona luonnossa liikkumassa. Innostus tarttuu. Toisten ihmisten mukana on helpompi lähteä liikkeelle, ja huomata, miten loputon pienten elämysten ja luonnon ihmeiden määrä löytyy ihan läheltä, omasta tutusta elinpiiristä. Elonkierrossa esimerkiksi lokakuun lopussa järjestetty Halloweenpolku sai satapäin perheitä liikkeelle, vaikka keli oli pimeä ja vettä tihutti.
Luontoa monessa muodossa
Olisiko sitten satojen miljoonien eurojen säästöjä sosiaali- ja terveysmenoissa aidosti saavutettavissa, mikäli ihmiset liikkuisivat enemmän luonnossa? Tutkijat näkevät luonnon terveysvaikutusten syntyvän monen osatekijän kautta. Mukana on luonnon rauhoittavaa ja stressistä palauttavaa vaikutusta (autonomisen hermoston säätely), vastustuskykyä vahvistumista (suoliston mikrobistot) sekä monipuolisen liikunnan hyötyjä.
Kehon ja mielen hyvinvointi kasvaa yhdessä kokonaisuudeksi. Unohtaa ei sovi myöskään sovi hyvää ravintoa ja varsinkin lähituotteiden käyttöä, joissa kehon tarvitsemat hyödylliset mikrobitkin ovat paremmin mukana.
Iso-Britanniassa voi lääkäriltä saada jo ns. sosiaalisia reseptejä, joiden kautta ihminen voi hakeutua omaa hyvinvointia parantavan toiminnan ja osallisuuden pariin. Noin viidenneksen terveysaseman asiakkaista nähdään hyötyvän näistä enemmän kuin uudesta lääkemääräyksestä. Innostus luontoon ei kuitenkaan synny patistamisen kautta, vaan ehkä enemminkin omakohtaisen innostuksen ja löytämisen kautta.
Elonkierron omia tuotteita sadonkorjuun juhla-illallisella.
Luontoterveyttä työelämään
Aikuisväestöllä päivät menevät useinkin työelämän tehtävien parissa, eikä työpäivän jälkeinen pimeys ei houkuta lähtemään iltaisin ulos. Olisiko luontoterveyden ajattelua mahdollista levittää myös työelämään? Mitä, jos edes pieni osa sisätiloihin ja sähköisille ruuduille sijoittuvista kokouksista pidettäisiin ulkona, kävelykokouksina? Tällä voisi olla iso merkitys ihmisten jaksamiselle varsinkin talven pimeinä kuukausina.
Yhteiskunnan rakenteita voitaisiin ehkä muutenkin uudistaa. Pitääkö lääkärin tai terapeutin tapaaminen aina olla toimistoissa? Mitä, jos tärkeiden asioiden äärelle päästäänkin nopeammin laavulla istuen ja makkaraa paistaen? Sote-palveluissa ei ole kyse aina diagnooseista ja hoitosuosituksista, vaan samalla myös asiakkaan ja ammattilaisen välisen luottamussuhteesta ja siihen liittyvien rajoitteiden ylittämisestä.
Valtakunnallista Mielenterveysviikkoa vietetään 17.−24.11.2024. Tervetuloa Elonkiertoon hakemaan luontoterveyttä ja elinvoimaa. Hienoja metsäpolkuja löytyy muun muassa jokirannasta. Ryhmän kanssa voit tulla kokeilemaan myös MetsäAnnan vetämiä opastettuja luontokävelyitä (maksullinen lisäpalvelu).
Blogin kirjoittaja Anja Yli-Viikari on Elonkierron Ystävät ry:n ja Green Care Finlandin hallituksien jäsen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija.