Hyvinvointia luonnosta

Luonnolla on monenlaisia terveys-
ja hyvinvointihyötyjä, jotka
usein jaetaan fyysisiin, psyykkisiin
ja sosiaalisiin (KUVA: Luonnon
tutkitut terveyshyödyt). Ne
voivat tukea elämäntapamuutoksia
ja elämänlaatua.

Vanhemmille tiedoksi! Ei ole vaarallista likaantua tai koskettaa maata ja kasveja, on suorastaan terveellistä vastustuskyvyn kasvattamiseen.

FYYSISET
Luonto mahdollistaa monipuolisen
liikkumisen, mikä parantaa tasapainoa,
ketteryyttä, kestävyyttä ja
lihasvoimaa. Parhaimmillaan luonto
kannustaa liikkumaan ympäri vuoden
ja erilaisissa sääolosuhteissa. Lisäksi
säännöllinen altistuminen luonnolle
vahvistaa immuunijärjestelmää ja vähentää
allergioiden sekä muiden autoimmuunisairauksien
riskiä. Auringonvalo
lisää serotoniinin tuotantoa.
Serotoniini on hormoni, joka parantaa
mielialaa sekä edistää hyvinvoinnin
ja onnellisuuden tunnetta. Tunnin
kävely luonnossa ehkäisee henkistä
kuormitusta rauhoittamalla aivojen
mantelitumakkeen toimintaa. Mantelitumake
aktivoituu stressaavissa
tilanteissa. Viheralueet parantavat
myös ilmanlaatua sekä suojaavat
liialliselta kuumuudelta ja auringonpaisteelta.
PSYYKKISET
Luonnon rauhoittavista ja rentouttavista
vaikutuksista on runsaasti
tutkimusnäyttöä. Näitä vaikutuksia
voidaan havaita muun muassa sydämen
sykkeen, verenpaineen, lihasjännityksen
ja stressihormonien mittausten
avulla. Luonnon myönteiset
vaikutukset ilmenevät myös positiivisten
tunteiden lisääntymisenä sekä
kehon ja mielen palautumisena.
SOSIAALISET
Ulkoympäristöt mahdollistavat monenlaista
sosiaalista vuorovaikutusta.
Ihmisen tarpeet ovat kuitenkin yksilöllisiä.
Osa tar vitsee rauhaa ja mahdollisuuksia
vetäytyä omaan rauhaan,
kun taas toiset kaipaavat enem-män
vuorovaikutusta. Julkiset viheralueet
voivat toimia osallistavina ja matalan
kynnyksen paikkoina kohtaa-misille
vaikkapa eri kulttuuritaustois-ta
tulevien ihmisten kanssa.
Luonto voi siis vastata erilaisiin hyvinvoinnin
ja ter veyden haasteisiin.
Vaikutukset perustuvat autonomisen
hermoston toimintaan luonnonympäristöissä
(KUVA: Luontotoiminta autonomisen
hermoston säätelyssä).
Autonominen hermosto on järjestelmä,
joka tukee yksilön selviytymistä
haastavissa tilanteissa. Sympaattisen
hermoston aktivoituminen lisää
ihmisen toiminnallisuutta. Parasympaattisen
hermoston aktivoituminen
auttaa puolestaan rauhoittumaan ja
vahvistaa kokemuksia psyykkisestä
tur vasta.
Luonto tarjoaa siis laajan kirjon mahdollisuuksia
tukea ihmisen ter veyttä,
mikä helposti unohtuu ja johtaa liian
kapealaiseen luontomenetelmien
käyttöön. Parhaat tulokset saavutetaan,
kun vaikutusten koko kirjo
hyödynnetään ja luontotoiminnat
räätälöidään yksilöllisten tarpeiden,
voimavarojen ja kykyjen mukaan.

Sympaattinen hermosto
Fyysinen aktiivisuus
-Fyysisen toimintakyvyn ja kunnon vahvistuminen

• Onnistumisen kokemukset, itsetunnon ja toimijuuden vahvistaminen

Parasympaattinen hermosto
Sosiaalinen liittyminen:

• Kehollinen, läsnäoleva ja kohtaava vuorovaikutus
• Sosiaalisen ja psyykkisen tunnesäätelyn vahvistuminen, psyykkinen turva
  Rauhoittuminen:
• Läsnäolo ja keskittymiskyky
• Rauhoittumisen myötä oppimisen ja harkinnan kyvyt

Ihmisillä on monenlaisia hyvinvoinnin
tarpeita, joihin erilaisten puistojen
ja muiden viheralueiden valikoimalla
voidaan vastata. Siinä missä kotieläinpuisto
tukee lapsen fyysistä ja
sosiaalista kehitystä, rantapuisto tai
taajamametsä voi auttaa työikäistä
palautumaan kiireisestä arjesta (KUVA:
Eläimet ovat vetovoimaisia, Elonkierto).
Lähialueiden puistot ovat erityisen
tärkeitä ihmisille, joilla on rajalliset
mahdollisuudet matkustaa kauemmas,
kuten lapsilla ja nuorilla, ikääntyneillä,
maahanmuuttajilla, fyysisesti toimintarajoitteisilla
sekä pienituloisilla.

• Monet kasvit stimuloivat aisteja
  värien, äänien, tuulessa heilumisen,
  tekstuurien, tuoksujen ja makujen
  kautta. Suuret puut puolestaan välittävät
  paikallishistoriaa ja tarinoita
  sekä toimivat elinympäristönä monille
  eliöille. Ne myös antavat suojaa
  sateelta ja varjoa paahteelta, jolla
  on merkitystä viihtymiselle ja rauhoittumiselle.
  Pyörätuolia käyttävien
  vierailijoiden on tärkeää päästä riittävän
  lähelle istutuksia, jotta kasveja
  voi haistaa ja koskettaa.
• Vesielementit liikkeineen, äänineen
  ja heijastuksineen koetaan usein
  miellyttävinä. Turvallisuuteen on
  kiinnitettävä huomiota, joten syviä
  tai voimakkaasti virtaavia vesiä on
  syytä välttää.
• Erilaiset tehokeinot ja taiteelliset
  elementit tukevat puutarhan tutkimista:
  kohopenkit, valo-, ääni- ja visuaaliset
  elementit (KUVA: Abgunsten
  kartanohistoriassa kissat ovat
  olleet tärkeitä, Anne Nissinen).
  07
  Lisätietoa elementeistä voidaan
  tuottaa esimerkiksi äänioppaiden, infotaulujen,
  QR-koodien ja ympäristöä
  koskevan reaaliaikaisen mittausdatan
  avulla.
• Ryhmän ohjaaja voi auttaa huomaamaan
  kiinnostavia yksityiskohtia ja
  tukea läsnäoloa hetkessä. Tarinankerronta
  luo merkityksiä ja vahvistaa
  ihmisten suhdetta ympäristöön.
• Puutarhassa vierailevien luonnon
  eläinten, kuten lintujen ja perhosten
  kohtaaminen (KUVA: Loistokultasiipi,
  Anne Nissinen), ovat positiivisesti
  yllättäviä luontokokemuksia, jolloin
  voidaan nähdä hyvin läheltä eliöiden
  yk-sityiskohtia tai tunnistaa lajeja.