Kuvassa vasemmalta oikealle panelistit Raija Tahvonen (tutk. prof emerita, Jokioisten Martat ry), Juha Helenius (Helsingin yliopisto, prof. emer., ohjelmanjohtaja Strateginen tutkimus FOOD-ohjelma), Marketta Rinne (tutk. prof., Elonkierron Ystävät ry), Marja Jalli (MMT, Luke), Jari Eerola (MTK Häme, maatalousyrittäjä) sekä Laura Ihanainen (Kesko Senior Sustainability manager (vanhempainvapaalla), Hanken kauppakorkeakoulu työelämäprofessori).
MTK Lounais-Hämeen ja Elonkierron yhteistilaisuus 24.3.2025 Jokioisten Tietotalolla avasi keskustelua Lounais-Hämeen ja läheisen Varsinais-Suomen alueellisesta kestävyyssiirtymästä. Paikalle oli saapunut noin 50 ruokatulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä. Aiheet rönsyilivät lounaishämäläisestä maankäytöstä maan kasvukuntoon, ravitsemussuosituksista alueelliseen huoltovarmuuteen ja kuluttajan asemaan ruokasektorilla. Toivottavasti tämä keskustelu on vain alkusysäys jollekin isommalle keskustelulle ja muutokselle ruokasektorissa. Keskustelun kokonaisuus on tässä tiivistettynä seitsemään alueelliseen näkökulmaan:
- Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen seutukunnat ovat maatalouden perustuotantoedellytysten kannalta merkittäviä alueita, sillä kansallisesti näillä alueilla on suhteellisesti eniten peltoalaa. Viljan ja nurmien välinen suhteellinen maankäyttö on tasapainossa erityisesti Kanta-Hämeen alueella. Kasvukauden lämpösumma on Suomen oloissa korkea ja kasvaa edelleen, mikä luo edellytykset viljelyn monipuolistamiselle.
- Maan kasvukunnon ylläpito on tuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden kannalta keskeistä, erityisesti vesialueiden läheisyydessä, missä vesiensuojelu korostuu. Uudistava viljely erilaisina maatilakohtaisina sovelluksina on osoittautunut tehokkaaksi kivennäismaiden viljelyssä. Hiilineutraalius saavutetaan, viljelykasvustojen hiilen lyhyessä kierrossa, kun hiilen sidonnat ja päästöt ovat tasapainossa.
- Luontokadon estäminen on ihmisen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää. Ruokajärjestelmässä monimuotoisuuden ylläpito syntyy monimuotoisen perustuotannon, jalostustoiminnan monipuolisuuden ja kuluttajien ruokavalintojen kautta. Lähiruoan edistäminen tukee tätä. Lounais-Hämeen alueella lähiruoan hankintaketjua on kehitetty, mutta uusi hyvinvointialuerakenne voi heikentää tätä. Kaupan tuki lähiruualle on toivottavasti edelleen kehittymässä.
- Vastuullisuus on tärkeää globaalissa, alueellisessa ja paikallisessa ruokajärjestelmässä. Viime vuosina EU:n yhteinen ruokajärjestelmä on edistynyt merkittävästi. Suomalaiset painottavat kotimaisuutta, terveyttä ja luonnonsuojelua. Isoissa yrityksissä vastuullisuus kiteytyy raportointiin, kun taas paikallisissa lähiruokaketjuissa toimijat tuntevat toisensa ja vastuullisuus henkilökohtaistuu.
- Alueellinen huoltovarmuus on laaja kokonaisuus, joka vaatii syvällistä keskustelua. Kansallisella tasolla Suomessa on vakaa huoltovarmuuden toimintorakenne. Alueellisella tasolla keskinäinen luottamus ja toimijoiden reiluus kyseenalaistuvat. Voisivatko suuruuden ekonomian edut skaalautua hajautetumpien toimintojen verkostossa? Kiertotalous skaalautuisi ehkä kuitenkin parhaiten alueelliseen ruokajärjestelmään.
- Koulutus ja jatkuva oppiminen ovat keskeisiä kaikille ruokajärjestelmän toimijoille. Perusmaatalouden kouluttautumistarve ja -tavat ovat murroksessa. Tilakokonaisuuden resurssien hallinta fyysisistä resursseista osaamiseen ja hyvinvointiin sekä koneen ja ihmisen joustavaan yhteistyöhön on tärkeää. Esimerkiksi Setälä-Eerolan tilalla tätä on pohdittu paljon. Yhdessä uuden oppimisesta on tulossa elämänmittainen projekti – living lab.
- Maataloustuotannon keskeinen tavoite on ruoka ja ruoan tuottama hyvinvointi. Kuluttajien sosiaalisen aseman hajautuminen on haaste kestävyysmurroksessa. Osaaminen, asenteet ja ruokataju ovat mukana murroksessa. Varakkailla kuluttajilla ruuan osuus kulutuksen taloudesta on pieni, kun taas huonommassa asemassa olevilla äärimmäisenä vaihtoehtona on hävikkiruokaan perustuva ruokakassijako. Keskustelussa pohdittiin kenelle heikoimmassa asemassa olevien avustaminen kuuluisi, ja mahdollisia ratkaisumalleja, joihin ruokajärjestelmän toimijat voivat tarjota avustavia toimintamuotoja, mutta ei kokonaisratkaisua.
Blogin kirjoittaja Sirpa Kurppa on Elonkierron Ystävät ry:n hallituksen jäsen, prof. emerita (sustainable food systems).