Jokioisten kartano perustettiin vuonna 1562, jolloin Ruotsin kuningas Eerik XIV antoi Klaus Kristerinpoika Hornille läänitykseksi Portaan hallintopitäjän Jokioisten neljänneskunnan, joka käsitti nykyisen Jokioisten kunnan sekä osia nykyisistä Ypäjästä, Humppilasta ja Forssasta silloisen Tammelan kirkkopitäjän alueella. Myöhemmät omistajat olivat tunnettuja sukuja, heidän joukossaan mm. Flemingit, Jägerhorn af Spurilat, Reuterholmit, von Willebrandit sekä Mannerheimit.
Vuonna 1915 Jokioisten kartano siirtyi Alfred Kordelinin haltuun, joka kuitenkin ammuttiin juuri ennen Suomen itsenäistymistä 7. 11. 1917. Kordelinilla ei ollut perillisiä, joten olojen vakiinnuttua kartano siirtyi Suomen valtiolle elokuussa 1918. Tuolloin kartanon pinta-ala oli yli 32 000 hehtaaria.
1920-luvulla toteutetun maareformin aikana kartanon maista lohkottiin 950 itsenäistä maatilaa. Maareformien jälkeen Jokioisten kartanon koko oli yhä noin 2500 hehtaaria. Vuosina 1925–1971 Jokioisten kartanossa toimi karjanhoitokoulu. Valtion omistuksessa Jokioisten kartano harjoitti vielä sotien jälkeen suurimuotoista viljelyä.
Vuonna 1898 Vantaan Tikkurilaan perustettiin Venäjän tsaari Nikolai II:n julistuksella maanviljelystaloudellinen koelaitos, josta vuonna 1957 tuli Maatalouden tutkimuskeskus. Vuonna 1971 Jokioisten kartano siirtyi Maatalouden tutkimuskeskuksen hallintaan ja vuosina 1979-1983 tutkimuskeskus muutti pääkaupunkiseudulta Jokioisille.
MTT perusti Elonkierto-puiston maatalouden ja sen tutkimuksen esittelyalueeksi ja näyttävät avajaiset, joita tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kunnioitti läsnäolollaan, järjestettiin 11.8.1998 MTT:n täyttäessä 100 vuotta. Elonkiertoon rakennettiin monenlaisia ruoantuotantoon ja sen ympäristövaikutuksiin liittyvä demonstraatioita ja siellä oli esillä suomalaisia kotieläimiä. Elonkierto sijaitsee Ojaisten alueella ja rajautuu suoraan Jokioisten kartanon päärakennuksen takana olevaan englantilaistyyliseen puistoon.
MTT yhdistyi v. 2015 alussa Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotannon kanssa Luonnonvarakeskukseksi (Luke). Samassa yhteydessä tutkimuslaitoksen johto siirtyi Helsinkiin ja Jokioisten kartanon päärakennus ja monet muut tutkimuskeskuksen käytössä olleet rakennukset jäivät tyhjilleen. Luken käytössä Jokioisilla on edelleen Jokioisten kartanon alkuperäisiä ja nykyisin Metsähallituksen omistuksessa olevia maita n. 700 ha ja Luken käyttöön on mm. vuonna 2023 valmistumassa moderni tutkimusnavetta, jossa on kolme lypsyrobottia. Kartanon päärakennus ja muut historialliset rakennukset ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja myynnissä.
Luke koki, että esittelypuiston ylläpito ei kuulu tutkimuslaitoksen ydintehtäviin. Elonkierron arvo ainutlaatuisena biotalouden ja sen tutkimuksen demonstraatiopaikkana ja monenlaista hyvinvointia tukevana alustana koettiin kuitenkin niin suureksi, että Elonkierron pelastamiseksi perustettiin yhdistys. Elonkierron Ystävät ry:n perustava kokous järjestettiin Elonkierron Makasiinissa 4.6.2019 ja yhdistys otti vetovastuun puiston toiminnasta v. 2020 alusta. Siirtymäkausi Luken kanssa tiedonsiirtovaiheineen päättyi v. 2021 lopussa ja yhdistys mm. solmi maanvuokrasopimuksen Elonkierron lähes 20 hehtaarin alueesta suoraan Metsähallituksen kanssa.
Yhdistys on ylläpitänyt ja kehittänyt Elonkierto-puiston toimintaa erilaisten hankerahoitusten, Jokioisten kunnan tuen ja monenlaisten yhteistyömuotojen kautta. Yhdistyksellä on päätoiminen toiminnanjohtaja. Lisäksi kenttäkaudella puiston hoitotöissä on ollut palkattuja työntekijöitä, tukityöllistettyjä, työssäoppijoita, 4H-nuoria ja vapaaehtoistyöntekijöitä.
Yhdistyksen tavoitteena on vahvistaa Elonkierron asemaansa maatalouden ja maaseudun kestävän toiminnan esittelyn ja tiedeviestinnän yhteistyöalustana, joka toimii sekä itse puistossa että ympärivuotisesti muissa tiloissa ja myös digitaalisena alustana. Toiminnan lähtökohtana on sellaisen tutkimukseen perustuvan kokeilun, esittelyn ja tiedeviestinnän mahdollistaminen ja edistäminen, jonka keskeisinä teemoina ovat maatalouden ilmastotoimet/hiilen sidonta, ruokajärjestelmän transformaatio ja maatalousympäristön monimuotoisuus, maatalouden geenivarojen säilyttäminen, vesiensuojelu ja läpileikkaavana teemana tuottajan ja kuluttajakansalaisen välinen vuorovaikutus, yhteisymmärrys ja luottamuksen vahvistaminen.
Lähteet:
- Olavi Anttila (1991): Kartanosta kunnaksi, Jokioisten historia
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa-_ja_elintarviketalouden_tutkimuskeskus
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokioisten_kartano