Elonkierron uusi malli
“Elonkierron uusi malli” –hankkeen tarkoitus oli tuottaa uusi toimintamalli Jokioisilla sijaitsevalle Elonkierto-puistolle. Uudessa toimintamallissa tavoitteena oli olla nykyistä laajemmin tutkimuksen ja biotalouden esittelypuisto paitsi fyysisesti myös digitaalisesti, mikä kasvattaa Elonkierron kansallista merkittävyyttä.
Hankkeen päätavoite oli tuottaa uusi toimintasuunnitelma Elonkierrolle ja testata sitä kesäkausilla 2020 ja 2021. Tavoitteen saavuttamiseksi palkattiin koordinaattori, jonka tehtävänä oli toteuttaa hallituksen aloittamat ja suunnittelemat toimenpiteet. Tavoite oli, että kahden vuoden kuluttua toiminta- ja rahoitusmallit ovat valmiit.
Elonkierron uuden toimintamallin tarkoitus oli myös kasvattaa alueen ja maaseudun myönteistä imagoa. Puiston toimintaa ja käyttäjäkuntaa haluttiin laajentaa siten, että se tuottaisi yhteisöllisyyden tunnetta kaikissa ikäluokissa – puistosta haluttiin luoda lasten ympäristökasvatusalusta, virikkeinen ulkoilualue eläkeläisille ja lähiliikuntapaikka ja retkipaikka koko seutukunnalle. Alueen palveluyrittäjien liiketoiminnalle haluttiin myös tuottaa lisäarvoa tarjoamalla yrittäjille soveltuva toiminta-alusta. Puistosta haluttiin kehittää myös kuntouttavan työn tekemisen paikka.
Elonkierron Ystävät ry:n hallitus ja visionääriryhmä osallistuivat Elonkierron toiminta- ja rahoitusmallin tekemiseen. Hankkeen aikana toiminnalle saatiin vuotuinen budjetti sekä rakennettiin rahoitusmali, jolla toiminta pystytään pitämään yllä.
Mahdollistajana myös muille hankkeille
Leader-hanke loi hyvän pohjan muiden, ulkopuolista rahoitusta saaneideen hankkeiden toteuttamiselle: mm. Foodbizz 2030 – nuorten tulevaisuusruokatyöpaja toteutettiin yhteistyössä Forssan yhteislyseon ja Forssan ammatti-instituutin kanssa. Samalla rakentuivat yhteydet Forssan seudun ruokapalveluyrityksiin.
Leader-hankkeen toimintakauden aikana Elonkierrossa käynnistettiin myös Vipinä-hanke, jolla toteutettiin monenlaisia toiminta– ja harrastusmahdollisuuskokeiluja etenkin lapsille ja nuorille. Vetovastuussa kokeiluista olivat eri liikunta- ja hyvinvointialojen pienyrittäjät ja toiminta-alustana olivat Elonkierto-puiston eri alueet. Lisäksi Elonkierron viihtyvyyttä parannettiin erillisellä investointihankkeella.
Toimintakauden aikana Elonkiertoon saatiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus, jonka avulla Elonkierron toiminta-alustalle rakennettiin alakouluikäisille suunnattu Lasten Tiedeviikko. Tiedeviikolla tutkimusta esitteli parikymmentä luonnonvara-alan tutkijaa ja vieraili . yhteensä yli 900 lasta seutukunnan ja laajemmankin alueen kouluista (mm. Jokioinen, Forssa, Tammela, Humppila, Ypäjä, Koski, Urjala).
MITTAVA MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA
Hankkeen ajan pääyhteistyökumppaneina ovat olleet Jokioisten kunta ja Luonnonvarakeskus (Luke). Kaupallisia yhteistyökumppaneita on lukuisia.
Järjestö- ja yhdistysyhteistyöverkosto on myös mittava. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Jokioisten Martat, Jokioisten seurakunta, MLL Jokioisten paikallisyhdistys, Jokiläänin kansalaisopisto, Forssan Matkailu, Forssan luontomuseo, Maatalousmuseo Sarka, Jokioisten-Ypäjän 4H-yhdistys, Jokioisten Eläinsuojeluyhdistys sekä Jokioisten maa- ja kotitalousseura.
Koulujen ja oppilaitosten kanssa on tehty yhteistyötä niin hankkeiden ja kuin opinnäytetöiden, harjoittelujen, opiskelijavierailuiden ja yleisötapahtumien esiintymisten kautta. Yhteistyössä ovat olleet mukana mm. HAMK, FAI, HAMI Lepaa puutarhaoppilaitos, XAMK, Novida ja Turun yliopisto.
Yhteistyötä on tehty myös muiden hankkeiden, mm. LounaPlussan Tripla-hankkeen kanssa.
Hankkeessa syntyi uusi toimintamalli
Elonkierron uusi malli -hankkeen kautta hankittiin tarvittava perustieto ja kokemus Elonkierto-puiston ylläpidosta sekä toiminnan pyörittämisestä. Hankkeen aikana tehtyjen pilotointien perusteella Elonkierrolle kehittyi uusi toimintamalli, jonka kokonaisvaltaisesta vastuusta niin toiminnallisesti kuin hallinnollisesti vastaa yhdistys Elonkierron Ystävät ry.
Hanke mahdollisti myös Elonkierron toiminnan kehittämisen seutukunnallisesti merkittävämmäksi verkostoitumisen ja yhteistyökumppanuuksien avulla.
Hankkeen aikana puiston viestintää sekä konkreettisia toimintoja on päästy kehittämään. Sosiaalisessa mediassa mm. Elonkierron Facebook-sivun seuraajien määrä kasvoi kaksivuotisen hankkeen aikana 45 %. Medianäkyvyyden suurta kasvua on lähes mahdoton edes verrata hanketta edeltäneisiin hiljaisempiin vuosiin.
Elonkierron uusi malli -Leader-hankkeen kokonaiskustannukset olivat 88 317,00€ ja tästä EU:n rahoitusosuus oli 29 674,51€.
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta (maaseuturahasto) tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Leader-rahoitus tulee EU:n maaseuturahaston lisäksi valtiolta ja omalta kunnalta. Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–100% kuluista. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka tekevät suunnitelman oman alueen kehittämiseksi ja valitsevat rahoitettavat hankkeet. Elonkierron alueella toimii Leader-ryhmä LounaPlussa.
