Elonkierto viettää 25-vuotisjuhliaan lauantaina 12.8. klo 10-13 tarjoamalla kävijöille kakkukahvit Makasiinikahvilassa. Päivän ohjelmassa on mm. jokioislaisen tanssiryhmä Tahdittomien esityksiä, poniratsastusta perheen pienimmille, onnittelusuunnistusta, kasvomaalausta, luonnonmateriaalitaiteilua sekä FoPs Juniorien ringettemaalipiste.
25 vuotta toimineessa Elonkierto-puistossa voi osallistua yhteisöllisiin tapahtumiin tai tehdä omatoimisen tutustumiskierroksen ruoantuotannon ja maatalousluonnon monimuotoisuuteen. Puiston tulevaisuudessa korostuvat ongelmapuheen sijaan ratkaisujen kokeilu, ihmisen ja luonnon suhde sekä kansainväliset verkostot.
Kanta-Hämeessä Jokioisilla sijaitseva Elonkierto-puisto on ainutlaatuinen yhdistelmä monimuotoisia luontoympäristöjä, ruoantuotantoon liittyvää tutkimustietoa sekä pelkkää villiä ja vapaata olemisen tilaa. Se on ainutlaatuinen ekopuisto, jossa kaikenikäiset kävijät voivat viettää aikaa maatalousluonnon tarjoamien elämysten parissa. Puistossa on tarjolla luontoon, ympäristöön ja ruoantuotantoon liittyvää tietoa, johon kävijät voivat tutustua joko omatoimisesti tai opastetulla kierroksella. Monille puisto on myös rentouttavan ja elvyttävän arkiliikunnan kohde.
Puistoalueen ylläpidosta ja toiminnasta vastaa Elonkierron Ystävät ry sekä vapaaehtoisten toimijoiden joukko. Toimintaa mahdollistaa Jokioisten kunnan vahva tuki sekä monien hankerahoittajien panostus luonnonvarateemoihin.
Ravinnekuormituksen tutkimuksesta planetaariseen ruokaan
Puiston perusti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vuonna 1998. Suomi oli muutamaa vuotta aiemmin liittynyt Euroopan Unioniin, ja maatalouden ympäristöteemat ja ravinnekuormituksen vähentäminen nousivat tuolloin maatalouspolitiikan keskiöön. MTT:ssä haluttiin panostaa maatalouden ympäristötiedon esittelyyn yleisölle.
Yhteistyösopimusten kautta puistoon tulevat kotieläimet ovat olleet alusta pitäen yleisön suosikkeja. Kesälaitumella Elonkierrossa laiduntaa hevosia, poneja, alkuperäisrotuisia nautoja, sikoja, lampaita, suomenvuohia, maatiaiskanoja sekä ankkoja.
20 vuotta myöhemmin Luonnonvarakeskus (Luke) päätyi keskittämään resurssinsa strategiseen tutkimukseen ja luopui puiston ylläpidosta. Puiston yhteiskunnallisen arvon tunnistaneet yksityishenkilöt perustivat kuitenkin Elonkierron Ystävät ry:n, joka otti puiston hoidon vastuulleen.
Viimeisen neljän vuoden ajan puiston ylläpitoon on rakennettu verkostoihin ja laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia.
Tällä hetkellä esimerkiksi Jokioisten Martat vastaavat puutarhakasveja esittelevistä viljelylaatikoista, jotka opastavat puiston kävijöitä kasvisten monipuolisempaan käyttöön. Maatalousalan yritykset puolestaan näkyvät puistossa erilaisten peltoviljelyä monipuolistavien erikoiskasvien kautta.
Toisaalta kaikki Elonkierron yhteiskunnallinen toiminta ei välttämättä tapahdu Elonkierrossa. Planetaarisen ruokavalion ja suomalaisen maatalouden yhteensovittamista on pohdittu muun muassa Elonkierron järjestämässä SuomiAreena-paneelikeskustelussa Porissa vuonna 2022.
Elonkierto tarkoittaa rohkeita kokeiluja ja yhteisiä ratkaisuja
Elonkierto on yhteisen tekemisen ja kunnioittavan kohtaamisen areena, jossa huomio kohdentuu ongelmapuheen sijaan ratkaisujen kokeiluun ja kehittämiseen.
– Meillä on mahdollista kokeilla kaikenlaista luonnonläheiseen maaseutuelämään liittyvää toimintaa, josta voi myöhemmin kehittää vaikkapa yritystoimintaa, yhdistyksen puheenjohtaja, professori (emerita) Sirpa Kurppa kertoo.
Monenlaista aktiviteettia onkin syntynyt muun muassa pölyttäjien, perinnemaisemista huolehtimisen, maatalousluonnon ja ruokavalion monimuotoisuuden parissa. Onpa Elonkierrossa pidetty latotanssikurssejakin.
Parhaillaan puistoon suunnitellaan syötävää metsäpuutarhaa. Marraskuussa alkaa kolmivuotinen, Baltic Sea Region Interreg -rahoitteinen hanke, jossa Elonkierto on esimerkkipuutarha eurooppalaisten puutarhojen verkostossa.
Tulevaisuuden kuluttajien luontosuhdetta rakentamassa
Puiston koko 25-vuotisen toiminnan aikana lapset ja nuoret ovat olleet tärkeä toiminnan kehittämisen syy. Elonkierrosta on vuosien myötä muodostunut tuttu retkikohde alueen päiväkodeille ja kouluille sekä ammatillisille oppilaitoksille.
Elonkierrossa pidetäänkin lasten ja nuorten luontosuhdetta keskeisenä asiana, joka vaikuttaa myös yhteiskunnan tulevaan kehitykseen.
– Ruoantuotannon kestävyydestä käytävän keskustelun näkökulman pitää laajentua myös ihmisen ja luonnon väliseen arkiseen vuorovaikutukseen. Lapset ja nuoret ovat tässä oppimisen avaimia, Sirpa Kurppa toteaa.