Jokainen osaa nimetä joulun ja pääsiäisen herkkupöytiin kuuluvat ruoat, mutta miten ne oikeastaan ovat syntyneet? Entä olisiko ruokaperinteestä mahdollista poimia eväitä marraskuisiin arkiruokiin? Monimuotoinen marraskuu -kampanjassa nostamme esiin helppoja tapoja valita lautaselle monimuotoista ruokaa marraskuun harmauden keskellä.
Elonkierron Ystävien sadonkorjuujuhlassa juurespaistos tuoksuu houkuttelevalta ja lihapullat höyryävät. Tieto- ja näytelmäkirjailija, kulttuuriyrittäjä Merja Isotalo esittelee yleisölle suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvia juoma-astioita ja kertoo suomalaisen ruokaperinteen historiaa eri vuosisadoilta.
”Vuodenkiertoon ja satokauteen liittyvät juhlat näkyvät jo rautakaudelta alkaen. Esimerkiksi hautoihin laitettiin eväät vainajalle, ja kun kalmistot olivat lähellä asuinsijoja, ajateltiin että he edelleen vaikuttavat elämään, ja heille valmistettiin muistoaterioita. Näistä ovat syntyneet nämä meidän vuodenkiertoon liittyvät juhlamme, kuten vaikkapa tämä marraskuussa vietettävä pyhäinpäivä”, hän kertoo.
Liha kuului vain juhlaan
Yltäkylläisessä ja kaikkea koko ajan tarjoavassa nykymaailmassa on vaikea kuvitella, miten vahvasti ruokaperinteet liittyvät nimenomaan satokausiin . Toisaalta juhla- ja arkiruokapöydän antimet juontavat juurensa siihen, mikä yhteiskunnallinen asema kullakin sattui olemaan.
”Keskiajalla lihaa söivät ne, joilla oli siihen varaa. Aatelisilla ja säätyläisillä lihaa oli pöydässä useammin, talonpojilla se kuului vain juhlaan. Esimerkiksi lihapullat tulivat meille 1700-luvulta lähtien, ja ne olivat ehdottomasti juhlaruokaa”, Merja Isotalo kertoo.
Perinteestä voi ammentaa vinkkejä
”Ruokaperinteiden jatkumo uhkaa kyllä katketa, kun ei ole enää laajoja sukujuhlia, ja juhlapäiviäkin vietetään usein pienellä joukolla. Kannattaa siis muistaa, että meillä on äärimmäisen monimuotoinen ruokaperinne, josta voi aina ammentaa ruokavinkkejä arkeenkin – kaikkia reseptejä ei tosiaankaan tarvitse keksiä uudelleen”, Merja Isotalo toteaa.
Ruokaperinne on aiemmin periytynyt sukupolvelta toiselle sukujen piirissä ja juhlapäivien kautta. Miten käy monimuotoiseen ja satokausiin perustuvaan ruokaan liittyvän perimätiedon, kun nykyään sukujuhlia ja vuodenkiertoon liittyviä pitoja ei juurikaan enää pidetä?
Merja Isotalon aarre on hänen äitinsä vanha Kotiruoka-reseptikirja vuodelta 1951. Siihen äiti on merkinnyt, mihin juhliin mitäkin ruokaa on valmistettu. Esimerkiksi taatelileipiä on valmistettu jouluksi vuodesta 1963 alkaen.
Seuraa monimuotoisen marraskuun kampanjaa somessa
Elonkierron ja Jokioisten Marttojen yhteistyössä käyntiin polkaisema monimuotoisen marraskuun kampanja nostaa esiin helppoja tapoja parantaa monimuotoisuutta omalla ruokalautasella ja samalla suosia luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ruoantuotantoa.
Monimuotoisen marraskuun kampanjamateriaaleja löydät niin Monimuotoisen marraskuun teemasivulta kuin sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä. Pyrimme hyödyntämään kampanjassa myös Youtube-videoita.
Reseptisivulle kokoamme kuukauden aikana kertyviä, planetaarisen ruokavalion suositusten mukaisia reseptejä, joilla pystyt helposti huolehtimaan oman ruokalautasen värikkyydestä. Samalla kannat kortesi kekoon ilmaston ja maapallon hyvinvoinnin puolesta.